Pohdiskelua fitnessbuumista

Varoitan jo etukäteen, että aion kirjoittaa erittäin pohdiskellen ja tunteella tämän tulevan tekstin. Tarkoituksena ei ole loukata ketään, joten älkää ottako tätä liian henkilökohtaisesti. 

Fitnessbuumi. Sali. Ruoka. Fitness. Kroppa.  'Terveellinen'' elämäntapa. 

Minkä ihmeen takia aivan järkyttävän suuri määrä nuoria tähtää tällaiseen elämäntapaan? Siis onhan se hyvä, että ihmiset liikkuvat ja pitävät huolta itsestään, mutta onko se normaalia enää, jos ajattelee jatkuvasti vain itseensä ja sitä mitä syö tai miten treenaa? Onko se loppujenlopuksi oikeesti terveellistä rääkätä omaa kehoaan kaiken maailman kisadieeteillä ja massakausidieeteillä ja sekoittaa omaa kroppansa ja päätänsä, vain ja ainoastaan sen takia, että se on muodissa, tai että ''kaikki käy salilla''.

Mun on pakko myöntää, että noin 15- vuotiaana mä ihailin tätä touhua kans ja halusin näyttää samalta kun fitness tähdet. Työskentelin 2 viikkoa työssäopissa kuntosalilla ja juttelin siellä erään personal trainerin kanssa. Tarkoitukseni oli kysyä häneltä vain neuvoja, miten voisin aloittaa koko homman.  Nainen oli entinen fitness kisailija ja hän kertoi minulle raa'an totuuden siitä, mitä se oikeesti on ja mitä se fitness voi pahimmillaan tehdä mielenterveydelle ja omalle kropalle. Kilpirauhasen ongelmat, kroppa ei palaudukkaan, mielenterveys menee ja erilaiset syömishäiriöt. Lopetin haaveilun tästä hömpänpömpästä sitten saman tien, kun ymmärsin miten turhaa tuo touhu on. Tahdoin jatkaa omana itsenäni eteenpäin.

Huvittavinta tässä koko touhussa on se, että loppujen lopuksi kuka tahansa voi olla fitness kunnossa jos niin vain haluaa. Instagramissa näkee miljoonia naisia (myös miehiäkin), jotka tagaa kuviinsa sanan fitness, vaikka ei oltaisi edes lähelläkään sitä. Löytyy toki myös niitäkin ketkä ovat, mutta mikä niissä on sitten ainutlaatuista ja aidosti ihailtavaa, varsinkin kun joka toisella on samanlainen kroppa?  Itseäni mietityttää, että miten nämä ihmiset kuvittelevat erottuvansa joukosta omina itsenään, jos kaikki matkivat vain toisia. Mua henkilökohtaisesti ärsyttää välillä selata esim. instagramia ja nähdä miten monta miljoonaa ihmistä laittaa päivittäin kuviinsa: #gym#fitness#healthyeating#squat Jokainen vaikuttaisi olevan vain jonkun toisen kopio. Pinnallista.

Mutta ylivoimaisesti ärsyttää eniten nähdä entisen ylipainoisen blogi, joka on laihduttanut itsensä kokoon XS-S ja saanut vähän lihaksia päälle. Se on todella hienoo, että joku on laihduttanut ja onnistunut siinä, mutta mielestäni se, että se tekee siitä ihmisestä yhtäkkiä personal trainerin, joka rahastaa netissä muita ylipainoisia on TÖRKEÄÄ. En siis kykene edes sanoin kuvailmaan miten törkeää se on.

Mun mielestä fitnessbuumi on narsistista ja pakkomielteistä touhua. Se on mielestäni myös yhteiskunnallinen syömishäiriö, jota pidetään hyvänä asiana, eikä sitä aina kaikki edes tiedosta. Kaikki tän maitorahkan ja liian yksipuolisen ruuan syöminen ja hehkuttaminen. Sitä rahkaakin vedetään ihan liikaa, enkä pidä sitä normaalina, että ruokavalio on normaalipainoisella ihmisellä noin tiukka ja yksipuolinen.  Kaikkien tarvittavien ruoka-aineiden ja vitamiinien sijaan vedetään miljoona eri nappia naamaan '' korvaamaan'' ruuasta saatavat aineet. Ei tommonenkaan ole todellakaan terveellistä, tervejärkisyydestä puhumattakaan! Eikä tuo ruokapuoli koske vain fitness treenaajia, vaan surullista on välillä nähdä kaupassakin selkeä laihduttaja ostoskärry edessään, joka on täynnä maitorahkaa,jauhelihaa, lihaa ja kaikkea sellaista, mikä ei pidemmän päälle paljon vedettynä olekaan niin terveellistä. Kaikki urheilufirmatkin, jotka myyvät lisäravinteita ja proteiinipatukoita sun muita härpäkkeitä, hyötyvät tästä buumasta ihan tajuttoman paljon. Arlakin päätti lanseerata ulos uuden proteiinirahkan. Riittää siis, että tuotteessa lukee isolla sana PROTEIINI, niin sitä ollaan sitten haalimassa ja vetämässä hulluja määriä. Ihmisiä viilataan linssiin ja kovaa tällä hetkellä :D

Itse en käytä mitään lisäravinteita ja popsi proteiinipatukoita, koska en vain usko niihin. Eihän niitä popsittu silloin Rooman aikoihinkaan. En ainakaan ole yhdestäkään historian kirjasta tai dokumentissa nähnyt mainittavan, että gladiaattorit vetivät proteiinipatukoita. Laihdutan ja pidän siitä blogia kuten näkyy, mutta en todellakaan aloittanut laihdutusta sen takia, että media ja muut ihmiset on painostanut, vaan olo on oikeesti ollut suoraan sanottuna ihan paska, kun en ole aina jaksanut tehdä kaikkea tai mahtunut omiin vaatteisiini.  Kyllä urheilla saa ja pitääkin, mutta järki kannattaa pitää kaikessa mukana. Osaan myös jo nyt sanoa, että mun blogistani ei ole koskaan tulossa fitnessblogia. Tavoitteenani on nyt päästä alkuvauhtiin ja pudottaa paino normaaliin lukemiin ja jatkaa liikuntaa ja terveellistä syömistä elämässä. Herkutella saa ja nauttia ruuasta, kunhan senkin tekee vain kohtuudella.

Toivon, että tää buumi menis äkkiä ohi ja ihmiset tajuaa mikä tässä elämässä on oikeesti tärkeetä ja mitä kannattaa arvostaa. Ainahan noita buumeja tulee ja menee, mutta eihän meidän niihin kaikkiin tartte mukaan mennä. J

Tulipa tästä pitkä kirjoitus ja varmaan sekava sellainen, mutta on niin paljon mielessä tästä asiasta että oli pakko uppoutua tähän hetkeksi ja jakaa muillekin vähän pohdittavaa aiheesta ;)